Ratikkamatka meni hyvin ja aloin piristymään, selkeästi vain väsynyt? Töihin saavuttua olo oli hyvä, mutta kyselin varmaan tunnin välein joltakin et "onko täällä vähän kylmä?" Osa vastasi myöntyvästi, osa ei. En ihmetellyt, koska meillä on töissä paikkoja jossa on oikeastikin kylmä ja taas toisaalla kuuma - myös lapset saattaa huomaamatta käydä vääntään patterien lämpösäädintä.
Päivän sai tehdä hyvällä sykkeellä, sillä ei menty ulos, koska pakkasraja oli ylittynyt. Piti keksiä lapsille tekemistä mihin purkaa energiaa; laulettiin, leikittiin, luettiin satuja ja maalailtiin...
Sitten piti keksiä vielä vähän extra tekemistä, koska ruoka oli myöhässä rikkoutuneen hissin vuoksi. Lopulta ruuan jälkeen kaikki nukahtivat tosi nopeesti ja päästiin tauolle.
Tauolla kahvihuoneessa keskusteltiin kuinka muutamalla muulla oli ollut samanlainen aamu eikä särkylääkkeet ollu auttanut päänsärkyyn. Yhdyin keskusteluun, sillä mullakin oli päänsärky lävähtänyt päälle nukkarissa.
Tauon jälkeen menin ottamaan herännetä vastaan ja autoin pukemaan. Lapset oli suht rauhallisia niin ei itekkään tarvinnut hötkyillä sen enempää. Istuskelin patterin vieressä ja yhtäkkiä pitikin hakea yksi lapsi syliin, koska itku. Matkalla lapsen luo tajusin, että mulla on todella kylmä. Palasin pian patteripaikalle ja yritin välttää tutinaa.
Ensimmäinen ryhmä lähti syömään ja sen jälkeen alkoi holtiton tutina - mulla oli ihan hirmusen kylmä vaikka olin kuuman patterin vieressä. Työkaveri kehoitti hakemaan kuumemittarin alakerrasta, mutta en voinut, koska heti kun jätin patterin niin kylmäntunne vaan kasvoi. En kehdannut pyytää muita hakemaan mittaria mulle, mutta lopulta työkaveri haki sen mulle.
Tässä tulos
Lähdin samantien kotia kohti, palelsi kokoajan tosi paljon. Päätin mennä ratikalla kotiin, koska se veisi lähämmäksi kotiovea. Matka pysäkille tuntui kilometreiltä, olisi varmaan pitänyt soittaa taksi. Ratikassa tutisin koko matkan kotiin. Kaiken ärsyttävintä oli kun joku hsl-kyselyä tekevä tyyppi kyseli multa koko matkan, että haluanko täyttää jonkun niiden kyselyn... Kiitos ei.
Vihdoin kun pääsin kotiin, painelin suoraan lämpimään suihkuun ja kökötin siellä 30min. Silti varpaat oli jäässä vielä senkin jälkeen. Pieni matka suihkusta sänkyyn meni tosi reippaasti, sillä kylmä iski välittömästi.
Kuume nousi kokoajan ja oli pakko käydä hakemaan Buranaa. Viimeisimpänä mittauksena ennen nukahtamista oli 39,50C kuumetta. Olo oli myös sen mukainen.
Näin yön yli nukuttua on vähän jo inhimillisempi olo ja kuumekin pysynyt alle 38. Olipahan aikamoinen eilinen.
Harmittaa etten päässyt varaamilleni tunneille nyt loppuviikosta, mutta joku toinen kerta sitten... :( nyt täytyy vaan lepäillä, maanantaina vasta seuraavaksi töihin. Toivon ettei tää olo tästä nyt enää huonone, ettei tarvii lähteä päivystykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti